|
Mielenkiintoinen puolitieteellinen koekenttä voisi olla Suomi, josta kaikki tuotantotyö
on siirretty maahan 1 ja vaativampi kehitystyö on siirretty maahan 2. Tuotantotyön omistavat
yritykset ovat luonnollisesti suomalaisen omistusluokan hallinnassa toki vähäverollisen maan 3
kautta. Tämä on mielenkiintoinen ajatusmalli, koska ainut uusiotulo tulee omistusluokan kautta,
jolla on vara ostaa Suomessa asuessaan palveluksia ts. palvelutyötä. Millä muut ihmiset elävät?
Toki palveluita on vaikeaa ulkoistaa maahan X, mutta jos ei ole ostovoimaa, kuka myy?
Tulevaisuudessa on mahdollista vain muutama malli. Jos meno jatkuu nykyisellään on
tulevaisuuden näkymänä ulkoitettu köyhälä-Suomi - toki tulotason laskun myötä ulkoistuksen
kohde - kannattaa muistaa että pääoma ei tunne isänmaata, eikä pääomalla ole moraalia.
Toinen tulevaisuusnäkymä on protektionistinen: voimakas ulkoistusvirta vie voimallisesti pois
oman tuotannon - tällöin ei ole mitään syytä enää olla esimerkiksi WTO:n jäsen (koska mitään
vietävää ei ole). Raaka-aineiden tuontia ei yleensä kukaan suojaa. Ilkeä uhkakuva on että
protektionismi on ainut järkevä tulevaisuudenkuva - sikäli ilkeä, koska itse vastustan
protektionismia. Protektionismi on mielenkiintoinen tulevaisuuskuva, koska maahan X sijoitettu
pääoma ei tuotakaan maksimaalista hyötyä investoijalle.
Kannattaa muistaa tuotannon siirtoon muualle voi olla useita syitä,
esimerkiksi Firma A (nimi muutettu)
siirsi tuotantonsa, jotta sai asennuksen koneellisesta takaisin manuaaliseksi. Suomessa ei
kannata asentaa manuaalisesti massatuotteita. Kyseessä ei kuitenkaan ollut teknologinen
takapakki sinänsä, vaan kyse oli halvemmasta raaka-aineesta. Halvempi raaka-aine on komponentteja,
joilla mitoitustoleranssit ovat vähän sitä ja tätä, jolloin tällaiset komponentit eivät
sovellu asennettavaksi koneellisesti.
Firma A:n valmistusta ostaa mm. Suurehko
telekommunikaatioyritys Firma B.
Varsin mielenkiintoista olisi analysoida tilannetta, jossa
Firma A:n halvemmilla raaka-aineilla
valmistama virtalähde aiheuttaisi vammautumisen tai kuolemantapauksen USA:ssa. Varsinkin
jos paikallinen asianajaja tietäisi
Firma A:n tietoisesti käyttävän halpoja komponentteja
siitäkin huolimatta, etteivät halvemmat komponentit ole välttämättä laadultaan huonompia.
Paikalliset korvaussummathan eivät ole suhteessa vahinkoon, vaan USA:ssa korvaussummia käytetään
sakkoina yrityksille, samoin korvaussummat rankaisuna ovat suhteessa liikevaihtoon.
Veikkaan että vahinkotapauksessa
Firma A:n vakuutukset eivät kata korvauksia, jolloin
tuloksena
Firma A ulkoistanee itse itsensä. näppärää.
Jotenkin kummallisesti tuntuu siltä, että vapaa pääoman liikehdintä on vahingollista
ts. pääoma ei tunne moraalia eikä vastuuta. Pääoman ainut vastuu voi olla tuottaa lisää.
Suomalaiset suomalaisten omistamat vakuutuslaitoksetkin siirtävät pääoman ulkomaille, osittain
varmaan siksi ettei Suomessa ole koskaan ollut oikeaa riskisijoittamista (100ke-10Me sijoitus
kohteeseen ei ole riskisijoittamista, vaan köyhälä-toimintaa). Nykyinen pääoman kulta-ajatus
on "kyllä joku toinen tekee sen (Suomessakin)". Kannattaa muistaa, että esimerkiksi
vakuutuslaitosten tuotot ovat kuorintaa pääasiassa suomalaisilta yrityksiltä
25 % työvoimasta on liian tyhmää nykyisiin korkean teknologian töihin. Toisaalta kannattaa
muistaa, että abstratki käsite "työ" ei ole keskenään sisäisesti vaihdettava elementti, vaikka
poliitikot tuntuvatkin niin puhuvan: useat "työt" vaativat korkeasti koulutetun (koulutus),
omaa alansa hallitsevan pienen neron (älykkyys), suuren motivaation (motivoivuus), eri aloilla
on nykyään vahvasti sertifiointi, jolloin "työtä" saa tehdä vain sertifioitu tai luvan omaava
osaaja (sertifiointi), menestyäkseen työntekijän täytyy hallita jatkuvasti oman alansa -
nykyään ei ole mahdollisuutta olla valmis "insinööri" - ilman jatkuvaa koulutusta on pian
wanhentuneen osaamisen omaava "entinen insinööri" (koulutus) ja työssä on kyettävä selviämään
työnantajaa ja markkinavoimia tyydyttävästi (viisaus).
Anne Brunila repäisi, että suomen musiikkiosaaminen vetää maailmalle - suomalaisen
musiikkiosaajan kannattaisi olla kirjoilla Irlannissa, jottei Suomen ilkeä verottaja vie
mahdollisia ansioita. Brunilan mielestä Suomi on hyvällä mallilla. Mielenkiintoinen talousmalli
on varmaan maa, jossa kaikki myyvät palveluita toisilleen...
Tieteilijöille analysoitavia piirteitä voisi olla kysymykset: "Missä suhteessa suomalaiseen
kokonaistuloon ovat ulkomaiset etenkin tuotannon siirtoon kohdistu pääoma?", "Kuinka paljon
siirtyi työpaikkoja tuotannon siirron vuoksi?", "Kuinka paljon työllistyi oikeasti siirron
jälkeen tuotantoon?". Varmaan hyvä mittari on tutkia kotimaista tuotantoa (ei palveluita).
Ovatko ihmiset koskaan istuneet alas pohtimaan "mikä on tarpeeksi?".
TV2 kunnostautuu näyttämällä käsittämättömän paskaa saksalaissarjaa (Das Duo).
Naispoliisit sarjassa juntit.
Ilmeisesti sarjan tarkoituksena onkin ärsyttää katsojaa? Sarjan tekijöillä on ilmeisesti jotain
asiallista poliisityötä vastaan? Etsivätädit tuntuvat enemmänkin moralisoivilta
poliitikoilta kuin tutkimusta tekeviltä poliiseilta - valuuko USA:sta tällainen
moralisoivien poliisisarjojen kulttuuri? Eikö Euroopassa voida ajatella omilla aivoilla?
Itse antaisin osaamattomille poliisitädeille kenkää, ja useampikin heidän kollegoistaan
näyttää tehneen jo merkittäviäkin virkarikoksia. Kuvauksen taso on hyvää, mutta
poliisitätien henkilöhahmot - useammankaan jakson jälkeen - eivät eivät ole muuta
kuin tönkköjä käveleviä ja yli-ilmehtiviä naishenkilöitä. Tiedän että Pohjois-Saksan
ihmiset ovat töksähtävän ärsyttäviä vailla minkäänlaista diplomaattisuutta, mutta
sarjan henkilöhahmoihin ei ole saatu minkäänlaista eloa.
Miksi tuoda tällaista sontaa Suomeen, varsinkin kun Saksassa on paljon hyviäkin sarjoja,
joita ei nähdä Suomessa koskaan.
Päivän musiikki: RATM
Kuuntelen: http://205.188.234.65:8030/ (Digitally Imported)
|